Omaan kotiin, osa 6

Perjantaina saatiin viimein rakennettua keittiö siihen kuntoon, että putkimies Pauli pystyi asentamaan hanan ja vesi alkoi pitkän odotuksen jälkeen virrata myös yläkertaan. 

Kun yrittää itse suoriutua ainakin osasta rakennus- ja asennushommaa, niin kyllä takkuaa paljon! Yleensä homma katkeaa heti alkuunsa johonkin pieneen asiaan, jonka parissa pitää askarrella ja miettiä monta päivää, ennen kuin päästään eteenpäin.
Sunnuntaina keskipoika kävi asentamassa liesitason ja uunin. Uunikaappi saatiin siis viimein paikoilleen ja mikrokin sijoitettua siihen. 
Itse maalasin keittiön seinät ja avohyllyt, jotka tulevat yläkaappien viereen. 

Yksi takapakeista: Oikeassa nurkassa olevan hormin kotelo purettiin. Tilalle rakennettiin uusi kotelo, eikä kukaan (isäntäväki, keittiösuunnittelija eli miniä, eikä remonttimiehet) tajunnut siinä vaiheessa, että keittiötaso oli mitattu vanhan kotelon mukaan. Niinpä uuden kotelon ollessa huomattavasti entistä pienempi, taso olikin 4,5 senttiä liian lyhyt! Sehän on tullut meille jo elokuussa kuten koko uusi keittiö. Jouduimme tilaamaan 20 cm palan tasoa ja sitä odotellessa meni taas viikkoja...

Uusi seinänpätkä kaipaa vielä tasoitetapetin päälleen, ennen kuin sen voi maalata.

Onneksi meillä on alakerrassa kaksi tilavaa varastohuonetta, joihin saa tavaraa ja toinen toimii "autotallina", eli siellä on tehty tuotteita myyjäisiin, toisin sanoen istutettu kukkia ruukkuihin ja koreihin, sotkettu perusteellisesti risujen kanssa ja nyt käytetty maalauspaikkana. Ehkä siellä ehtii siivota joulun jälkeen... 

Aiemmilta asukkailta jäi todella monta hyllyä asuntoon, ne ovat ainakin nyt ehkä väliaikaisesti päässeet käyttöön varastossa. Täällä käydään etsimässä milloin mitäkin hukassa olevaa tavaraa. 

Saarekepöytä on jo kovasti tyhjentynyt tästä näkymästä. Toivon mukaan se saadaan kunnostettua ennen joulua, niin että sitä voi käyttää jouluvalmisteluissa... Kun sen joulun pitäisi tännekin tulla!

Marin memories: navettapuoti,joulukauppa, sisustushelmi...

Viikko sitten kävin moikkaamassa Maria Tuusulan Rantatiellä. 

Olin paikalla jo Marin ja Kapteenin avatessa myymälää.

Näkyy, että Mari on todella tehnyt töitä joulupuotia rakentaessaan, esillepano toimii loistavasti!

Apu on aina paikallaan, täällä sen nimi on Kapu.

Marilla on hyvä silmä ja varma ote. Asiakkaita käy paljon kauempaakin, koska täällä on niin ihanaa ja mukavaa... Myöskin ihminen tiskin takana.

Ihastelin puodissa kortteja, laatikonnuppeja, lautasia, kynttilöitä, pesuaineita... Keskustelin rouvien kanssa vessapaperitelineistä, tiskiräteistä, kynsiharjoista... Itselleni ostin uuden bambuisen tiskirätin (ne on ihan parhaita!), Maarit Kontiaisen kortin ja jääkaappimagneetin. 

Olen tuntenut Marin jo vuosikymmeniä ja ollaan vaihdeltu myymäläkoneita ja tarvikkeita toisen lopettaessa, toisen aloittaessa... Nytkin lähdin sellofaanirulla kainalossa kotiin navetalta.

Kiitos, Mari, oli kiva nähdä pitkästä aikaa!

Pieni navettapuoti Ohkolassa

Tutustuin Kellokoskella Ruukin Savisissa Helenaan, joka pitää omassa pihassaan Ohkolassa navettapuotia. Eilen kävin sitten katsastamassa pikkuisen, suloisen puodin. 

Helena on siivonnut navettansa pari vuotta sitten ja myy siellä nyt mm.  käsintehtyjä korttejaan ja retro- ja vintagetavaroita, uusia ja vanhoja.

Pieni Navettapuoti löytyy facebookista, mihin Helena päivittää tiedot aukiolopäivistä.

Viihtyisässä navetassa oli paljon ihasteltavaa, niin myynnissä olevissa tavaroissa kuin esimerkiksi seinien vanhoissa tiilissä...

Puoti löytyi helposti, ei tarvinnut kuin ajaa Kellokoskelta Mäntsälään päin ja kääntyä kerran. Ihmetytti, miten äkkiä pääsee ihan maalle!

Omaan kotiin, osa 5

Aika kulkee sukkelaan. Ehti jo käväistä talvikin lumineen... Ja on kyllä niin kylmä, että minä en laita vapaaehtoisesti nokkaani ulos. Viikonloppuna saatiin voimamieskuopukseni avulla kannettua miltei kaikki huonekalut ulkovarastosta sisään. Keskipoika rakenteli sähköjä ja esikoinen sai ovikellon taas toimimaan. Poikia ei voi nyt kutsua kylään syömään, vaan töitä tekemään. 

Hankittiin myös uusi kodinkone, keittolevy!!! Tämän olisi tietenkin voinut tehdä jo pari kuukautta sitten, eikä nyt, kun keittiö jo siintää lähitulevaisuudessa, ehkä jopa parin viikon sisään! 

Saarekekin on jo paikoillaan. Taustalla tuleva keittiöseinä. Kaunis oranssi väri on vesieristys, valkoinen on tasoitetapetti, jonka laittaminen jäi kesken kun huomasimme, että obd-levyt ovat niin eri tasossa, että pitää paklata ensin. Selvää edistystä kuitenkin! Vielä vähän tapettia ja maalia, niin saa alkaa asetella keittiökaappeja olohuoneesta keittiöön, juhuu!

Olohuonekin muistuttaa jo hiukan olohuonetta. Ehkä siksi, että sohvan takana mahtuu kävelemään. Väliaikaissohvalle on kerätty kaikki vapaana olevat tyynyt, koska istumamukavuus ei ole ihan huippuluokkaa. 

Sohvaa ei kuitenkaan pääse kiertämään, koska esteenä on tuleva keittiön työtaso... Onpahan ainakin lähellä valmiina heti kun sitä tarvitaan.

Piipahdus Jokelaan

Joskus voi flunssastakin olla hyötyä. Jos siihen lisätään vielä auringon pilkahdus ensimmäistä kertaa moneen päivään, niin tuloksena voi olla kiva käynti entisellä kotikylällä. 

Kun on vettä tullut kaatamalla ties kuinka kauan, ei ole juuri tuntenut houkutusta lähteä palstalle. Siellä kai mädäntyvät porkkanat ja punajuuret maahan... Tänään, kun sitten viimein aurinko paistoi monta tuntia, sain lähdettyä sinne. Unohdin tietenkin kaikki tarvekalut; hanskat, korit, kassit jne, mihin olisi satoa voinut kerätä! Niinpä lompsin märällä ruoholla ja savessa uusissa kumisaappaissa toteamassa, että ehkä joskus toiste.

Flunssan takia on pitänyt ottaa rauhallisesti ja perua kaikki menot, joten oli aikaa pistäytyä Jokelassa Uniikkitehtaassa. Tässä tehtaassa tehdään sisustuksia ja sisustustuotteita osittain kierrättämällä materiaalia ja myydään tyyliin sopivia sisustustuotteita. Tapasin myymälässä Kati Punjun, jonka kanssa oli todella mukava vaihtaa ajatuksia molempien yhteisestä ammatista, remontoinnista, sisustustyyleistä ja muusta aiheeseen sopivasta...

Uniikkitehtaalla on marraskuussa 1-vuotissynttärit ja luvassa on uutta tavaraa jos kohta lähestyvän joulunkin vuoksi. 

Tykkään tällaisesta vähän rouheisemmasta hempeilystä ja käsintehdyistä tai tuunatuista tuotteista.

Kannattaa käydä tutustumassa! Jokelaan pääsee niin kamalan helposti junalla, eikä asemalta tarvitse pitkälle kävellä löytääkseen tämän sisustustehtaan. Samalla matkalla voi poiketa entisen Valintatalon tiloihin Flaksitorille. Uniikkitehtaan aukiolot löytyvät Facebookista ja tehdas on auki myös sopimuksen mukaan. Osoite on Keskustie 9-11, Jokela.

Omaan kotiin, osa 4

Huoh. Kyllähän ne asiat edistyy, mutta hitaasti! Meillä on nyt ollut viikon ajan suihku käytössä. Vuorokauden ajan se oli ainoa vesipiste. 

Kun keittiö, olohuone ja molempien "omat huoneet" on yläkerrassa, niin suihku (ilman hanaa) alakerran pesuhuoneessa ainoana vesipisteenä tekee elämästä vaivalloista, vaikka viimein pääseekin peseytymään omassa kodissa. Noh. Saatiin sitten pesuallaskin (ja se hana!) pesuhuoneeseen, mutta ei sellaisin lisukkein kuin piti. Olin valinnut altaan sen koon, reunan leveyden ja ulkonäön mukaan. Siihen ei sitten löytynytkään kromattua vesilukkoa, vaan muovinen.

Varastohuoneen kautta vedetyt putket varaajalle

Ulos uusi vesiposti, takkahuone

Putkimies nro 2 teki hienoa jälkeä ja saimme lämminvesivaraajan siirrettyä yläkerran keittiöstä alas saunaan.
Pesuallastasoa rakennettiin yömyöhään valmiiksi putkimiehen seuraavan aamun vierailua varten. Ja sellainenhan siitä sitten tuli, nopea kyhäelmä. Mutta, "Näillä mennään"! 

Luultiin myös, että viikonloppuna päästäisiin pesemään uudella koneella pyykkiä. Mutta eipä tietenkään ollut sopivaa liitintä, eikä sellaista löytynyt sunnuntaipäivänä mistään kaupasta. Jälleen kerran kannatti avata oma tarvikevarastolaatikko, yllättäen siellä lymyilikin puuttuva liitin...  

Perjantaina, kun olin itse koko päivän poissa, saimme uuden seinän keittiöön. Koska seinämateriaali on meille aivan uusi (ns. amerikan vaneri), niin olimme ymmällämme, miten se pitäisi käsitellä. 

Myös eteisen ja keittiön väliin saatiin uusi seinänpätkä, mieheni todella hyvä idea! Nyt siihen mahtuu kunnostettava tuoli tai joku muu istuin, jolle ei eteisessä ollut missään tilaa aiemmin. 

Hommaa riittää niin, että on vaikea priorisoida: lauteet ovat lojuneet nurmikolla sateessa ties kuinka kauan odottaen pesemistä. Pesuhuoneeseen pitäisi rakentaa katto, että saataisiin valot sinne. Keittiön seinä pitäisi käsitellä, että uudet keittiökaapit pääsisivät olohuoneesta paikoilleen ja ehkä voisimme laittaa taas ruokaa ja tiskata keittiössä. Nyt pitää astiat kantaa korissa alakerran pesuhuoneeseen tiskattavaksi. 

Kun parketit ja vanhat keittiökaapit oli poistettu, löytyi lattiasta myös vanha vesivahinko... Osa lattiasta pitää siis uusia.

Valaistusta meillä ei siis ole pesuhuoneessa eikä keittiössä (josta syystä kuvatkin ovat mitä ovat...). Mutta varastossa viimein on, niin näkee etsiä kaikkea hukassa olevaa tavaraa...

Eihän tätä jaksaisi, jos ei tietäisi, että joskus tulee valmista ja ehkä juuri (tai ainakin melkein) sellaista kuin haluttiin.